Suomalainen surffaus kasvaa kahdella rintamalla
Suomalainen surffaus on kehittynyt pitkään omaa tahtiaan yhteisön, vapaaehtoisten ja sitkeiden tekijöiden ansiosta. Lajin parissa on nähty vuosien varrella sekä pioneereja että innostuneita harrastajia ja kilpailijoita, jotka ovat pitäneet yllä suomalaista surffihenkeä vuodesta toiseen.
Kaksi kehityspolkua
Tällä hetkellä suomalainen surffaus kulkee kahdella rinnakkaisella polulla, jotka täydentävät toisiaan:
1. Kotimainen kilpailutoiminta ja yhteisön rakentaminen
2. Kansainvälinen huippu-urheilun polku
Suomalaisen surffikisakulttuurin historiaa
Suomen ensimmäiset viralliset lainelautailun SM-kilpailut järjestettiin vuonna 2002. Järjestäjinä toimivat Suomen Lainelautailijat ry, Taivashupellus.com ja Pulp. Tuolloin kisat järjestettiin ulkomailla, muun muassa Kanariansaarilla, Portugalissa, Marokossa ja Ranskassa, aina vuoteen 2010 asti.
Vuonna 2011 kilpailutoiminta siirtyi pysyvästi Suomeen, kun SM-kisoja alettiin järjestää kotimaisissa olosuhteissa eri surffiyhteisöjen ja seuratoimijoiden yhteistyönä. Kisojen konsepti ja nimi ovat vaihdelleet vuosien varrella, mutta suomalainen mestaruuskilpailu on pysynyt yhteisön tärkeimpänä vuosittaisena tapahtumana. Juho Mikkonen, joka oli ollut mukana jo vuonna 2002 perustamassa Suomen Lainelautailijat ry:tä, oli tässä siirtymävaiheessa keskeinen vaikuttaja.
Vuonna 2015 rekisteröitiin Suomen Lainelautaliitto ry, josta tuli lajin virallinen kattojärjestö Suomessa.
Liiton International Surfing Association (ISA) -jäsenyys on vahvistanut sen kansainvälisiä suhteita ja mahdollistanut myöhemmin suomalaisten osallistumisen kansainvälisiin arvokilpailuihin.
Surf Suomi Open ja suomalaisen surffauksen perinne
Surf Suomi Open on ollut vuosia suomalaisen surffauksen päätapahtuma. Kisojen yhteisöllinen merkitys on valtava, sillä tapahtuma kokoaa yhteen harrastajat, kilpailijat ja yhteistyökumppanit Itämeren rannoille jakamaan “saman aallon”. Vaikka Itämeren olosuhteet ovat haastavat, ne ovat myös tehneet suomalaisista surffaajista poikkeuksellisen sitkeitä ja kekseliäitä. Kisoissa on parhaimmillaan nähty yli 40 mieskilpailijaa ja kymmenkunta naista, ja yhteisö on edelleen vahva.
Yhteistyö ja tuki – suomalaisen surffauksen kivijalka
Suomalaisen surffauksen kehityksen taustalla on pitkäjänteinen yhteistyö niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Porin kaupungilta on useina vuosina saatu tapahtuma-avustusta ja se on ollut tärkeä osa Surf Suomi Openin toteutusta erityisesti tapahtuman turvallisuuden ja tuotannon osalta.
Lisäksi eri kaupalliset toimijat ja sponsorit ovat tukeneet kisoja eri vuosina sekä taloudellisesti että näkyvyyden kautta. Yhteistyöllä on pystytty kehittämään tapahtuman tasoa, tuomaan lisää yleisöä ja varmistamaan, että suomalainen surffaus näkyy ja kuuluu laajemmin. Kisoja on striimattu muun muassa YouTubeen ja Satakunnan Kansaan, ja vuonna 2025 Yle Areenan suora lähetys keräsi yli 8 500 käynnistyskertaa kisapäivänä.
Kuva Damon Beckford
Kansainvälinen huippu-urheilun polku
Lainelautailu teki olympiadebyyttinsä Tokiossa 2020 (järjestettiin 2021) ja seuraava iso etappi siintää Los Angelesin olympialaisissa 2028. Kisaaminen maailman huipulla vaatii enemmän kuin intohimoa. Se edellyttää systemaattista työtä, fyysistä ja henkistä valmennusta, oikeita olosuhteita, taloudellista tukea ja paljon muuta.
Tässä työssä Olympiakomitean myöntämällä uusien olympialajien kehitystuella on ollut merkittävä rooli. Suomen maajoukkueelle pystyttiin vuonna 2025 kiinnittämään tuen ansiosta arvostettu päävalmentaja Matt Myers, joka toimii Kaliforniassa yhdessä suomalaisten huippusurffaajien Lukas McMahonin ja Eeli Timperin kanssa. Myers toimii maajoukkueen valmentajana ISA-kisoissa sekä osa-aikaisesti myös QS-kisoissa. Yhteinen sijainti ja ammattimainen valmennusympäristö mahdollistavat entistä tavoitteellisemman harjoittelun ja kilpailuvalmiuden kehittämisen.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei kansainvälinen kilpaileminen ole jokaisen surffaajan tavoite, eikä sen tarvitsekaan olla. Yksi löytää merkityksen yhteisöllisyydestä ja kotimaisista kisoista, toinen haluaa mitata taitonsa maailman huippuja vastaan. Surffaus on yksilölaji, mutta sen ydin on yhteisössä. Kun ympärillä on oikeanlainen tuki, valmennus ja mahdollistava verkosto, yksilö voi kasvaa pitkälle, aina olympialaisiin saakka.
Molemmat polut ovat arvokkaita ja ne tukevat toisiaan. Yhteinen tavoite on sama: kehittää suomalaista surffausta eteenpäin, aalto aallolta.
Kuva ISA - Pablo Jimenez
Yhteistyöllä menestykseen
Lainelautaliitolle nämä kaksi kehityspolkua, kotimainen kisakulttuuri ja kansainvälinen huippu-urheilu, ovat strategisesti yhtä tärkeitä. Ilman toista ei ole toista.
Siksi tulevina vuosina haluamme jatkaa määrätietoista työtä:
• kehittää kilpailutoimintaa ja tapahtumatuotantoa Suomessa
• vahvistaa maajoukkueen valmennusohjelmaa ja kansainvälistä näkyvyyttä
• lisätä yhteistyötä Olympiakomitean, kumppaneiden ja paikallisten toimijoiden kanssa
Suomalainen surffaus on elinvoimainen, ja sen yhteisö kasvaa joka vuosi.
Tämä kasvu tarvitsee edelleen rohkeita kumppaneita, jotka näkevät potentiaalia siellä, missä muut näkevät vain meren.
Sanat:
Alexandra Jokinen
Urheilutoimenjohtaja
Suomen Lainelautaliitto ry
